Naisen syy kun voima meni

Tarvitaan strategia, joka tukee tapaa toteuttaa valinnat.

Kun elämään tulee jotain ikävää, tapahtuu, ei osannut varoa, lipsahti, hetken innostus. Nimenomaan juuri silloin, kun ei valvo tilaansa, voi tapahtua. Jossain kohtaa huomaa: masennus valtaa mielen, harmittaa, hävettää... Minäkin olen oppinut jotakin tällaista, siksi voin kirjoittaa siitä.

Raamatun sankari Simson mokasi kunnolla. Naiset olivat hänen heikkoutensa.  Kun mies sortui naisen vaikutusvaltaan, paljasti salaisuutensa, seurasi hiusten menetyksen lisäksi voiman katoaminen. Naurettava tapaus, heikko mies...

 - Niin hän alkoi saada hänet masennetuksi, ja hänen voimansa poistui hänestä. --- Eikä hän tiennyt, että Herra oli poistunut hänestä. Tuom.16:15-21

Simson joutui vankilaan ja menetti näkönsä julmalla tavalla. Vihan, katkeruuden, epäonnistumisen prosessointiin aina on hyväksi myös fyysinen kuntoilu. Jauhaminen -  jota yleensä härkä teki - vahvisti Simsonia fyysisesti. Hän ”kiersi tahkoa” – myllynkivien ympäri päivittäin, kehällisesti, samaa uraa. Kuntorääkistä mies oli vahvempi kuin koskaan ennen. 

Elämässä epäonnistumiset vievät hiljaisuuteen ja erilaisiin vankilaoloihin, mieli kiertää raskasta kehää asioitten "jauhamisessa". Hyvä puoli tällaisissa vankilaoloissa on, että on mahdollisuus elää ja pohtia itsensä huolehtimista. Siis kunto nousee, kuten Simsonilla. Ehkä jokin osa terveydestä puuttuu, kuten sokeus jäi Simsoniin, kuitenkin meidän kannattaa huomata siunaukset, kun tulee Jumalan aika.

Jumala järjestää meille ajan hoitaa itseämme. Yksinäisyyden tila voi olla Jumalan kutsu. Silloin mahdollistuu aika tutustua Häneen – ja itseemme, puolin ja toisin.

Mutta hiukset rupesivat jälleen kasvamaan hänen päähänsä sen jälkeen, kun ne olivat ajetut. Tuom.16:22

Aivan varmasti Simson pohti suhdettaan kutsuunsa ja kutsujaansa. Kun hän viimein tuli valmiiksi, hän tiesi! Hän tunsi kutsujansa, Hänen tahtonsa ja oman merkityksensä. Ajan mittaan tukka – ja voima siinä sivussa – kasvoi itsestään.

Ei Paavali ole sen huonompi esimerkki kuin Simsonkaan. Hän käyttää retoriikkaa puhuessaan hengellisestä kasvusta.

… jokainen kilpailija noudattaa itsensähillitsemistä kaikessa; he saadakseen vain katoavaisen seppeleen, mutta me katoamattoman. Minä en siis juokse umpimähkään, en taistele niin kuin ilmaan hosuen, vaan minä kuritan ruumistani ja masennan sitä, etten minä, joka muille saarnaan, itse ehkä joutuisi hyljättäväksi. 1.Kor.9:24-27

Jos tahdot laihtua tai nostaa kuntoa, tarvitset suunnitelman ja itsehillintää noudattaaksesi sitä. Hengellisellä alueella toimivat samat lait. 

…minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa. Fil.3:14

Päämäärä ja tavoite on pidettävä kirkkaasti mielessä. Kurinalaisuus on olennaista.

Valinnat osoittavat tyydytäänkö vain hetken mielijohteisiin tai tunnelmiin.

Testamentti ja perintö

Kun puhutaan testamentista, voidaan puhua myös liitosta - on jonkun suhde laatijaan. Kun testamentin laatija kuolee, ”Liitto on myös testamentti, ja testamentin tekijän kuolema on aina voitava näyttää toteen.  Testamenttihan astuu voimaan vasta sen tekijän kuoltua; tekijänsä eläessä sitä ei voida koskaan panna täytäntöön” (Heb.9:16,17/KR92). 

Jonkinlainen vakuus täytyy olla todennettavissa heistä, että on oikeus perintöön. Yleensä se on sukulaisuus tai nimetty testamentissa. Perintö  on omaisuutta, jonka hallinta ja omistus siirtyy testamentin laatijan kuoleman jälkeen niille, joiden nimet testamentissa on mainittu.  Mahdollinen suhde  tai sopimus laatijan ja perijän välillä on ollut elämän aikana.

"Hänessä on teihinkin, ...pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti, sen, joka on meidän perintömme vakuutena..."( Ef.1:13-14)

Omaisuutemme

Raamatussa on sekä vanha että uusi liitto – testamentit, joista ilmenee omaisuutemme. Jumala teki liiton yksipuolisesti: Hän sovitti, lunasti, antoi anteeksi, pelasti. Ristillä! 

Sukulaisuus todetaan verianalyysillä ja Jeesuksen ristin kuolema muutti ihmisen kokonaan; se on verenvaihto! On saatu uusi DNA ja uusi identiteetti: ”Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä...” (Rm.8:17). Sehän tarkoittaa oikeastaan, että pitää ottaa lahja vastaan. 

Mitä siinä kainostelet!

On luvattu yltäkylläisyyttä 

Testamentista luen, että saan omistaa täyden ymmärryksen koko rikkauteen ja pääsen tuntemaan Jumalan salaisuuden. Ja että kun tunnen veljeni, niin yhdessä Hänen kanssaan saan omistaa viisauden ja tiedon aarteet. (Kol.2:2-3) …tietäen, että saatte Herralta palkaksi perinnön! (Kol.3:24) - Jumala vakuuttaa vielä …antaakseni niille, jotka minua rakastavat, pysyvän perinnön ja täyttääkseni heidän aarrekammionsa. (Snl.8:21) Ongelma on vastaanoton päässä.

Herää kysymys

Mitenkä tämä perintö – aarre – otetaan käyttöön? Sitä sietää maistella ja miettiä.